Puuhastelijat ovat innokkaita, kunnes tapahtuu jotain..mielenkiintoista.

No ei minusta ehkä kodin hengetärtä tule, mutta ainakin jaksan joskus yllättää kaikki, enimmäkseen itseni. Kun muut lähtevät kylille juhliin perjantaina, päätin jäädä kotiin. Väsyttää ja vielä kova ja hikinen peli päivän päätteeksi, niin on tältä tytöltä puhti poissa.
Kuitenkin hieman tylsyys alkoi vaivaamaan, kun ei tv.stä tule mitään ja nettikin on vaan tylsyyttä täynnä. Syntyi loistava idea. Kerrassaan mainio. Minäpä leivon. Kyllä, ideoita tulvi tuhansia. Haluan suklaata kaikkeen. Ja siinä samassa muistinkin, että aikanaan kotitaloustunneilla teinkin muffinseja, helppoja olivatko mitkä. Aineet suitsait sekaisin ja taikina vuokaan. Sitten, ystäväinenkin soitti ja ehdotti, et voin tehdä helppoja pikkuleipiä, kun kerran olen innostunut. Ja into puhkuen aloinkin hommiin, eihän tässä nyt kauaa mene.
Nämä ovat näitä kuuluisia viimeisiä sanoja, helppoa, ei mene kauaa ja suitsait sukkelaa. Minun keittiö näyttää siltä kun siellä olisi käynyt pyörremyrsky, joka paikka on sekaisin, täynnä likaisia astioita. Lattialla on valkoista töhnää, niin, se taikina kippohan kaatui sinne. Uunistakin tuli vähän jotan muutakin tuoksua kun vain paistuvan herkun tuoksua, saatto käydä niin, että se eka satsi muffinseja, hmm, no vähän kärähti.
Eikä tässä vielä kaikki. Kelläänhän ei käynyt pienessä mielessä sellaiset vähäpätöiset jutut kuin muffinsivuoat. Soitto äidille paniikissa, että mitenkä nyt. Onneksi äiti muisti, että on ostanut tyttärelleen lahjaksi sellaisen silikonisen systeemin. Liekö ajatellut etten kuitenkaan ihan mahdoton tapaus ole, ja ehkä joskus hänenkin tyttäressään herää se kodinhengetär, no sitä tässä odotellessa. 
Voin sanoa, että on leivottu, voin aamulla nauttia suklaisia pikkuleipiä ehkä, en vielä ole uskaltanut maistaa niitä. Muffinseja, jotka eivät kaikki palaneet. Vannon, että leivon taas, no jonkun ajan päästä. Sellaiset 100 vuotta voisi olla sopiva aika selvetä tästä.
Niin ja, eikä tässä vielä kaikki, imuroinkin koko kodin, pieni pakkohan se oli, kun lattia on täynnä valkoista jauhoa. Mutta hei, minä herään huomenna siistissä kodissa, kuhan tiskaan vielä ja on aamuteen kanssa jotain hyvääkin, toivottavasti.