Minun kotini on revitty riekaleiksi, jokainen kohta irvistelee harmaana ja rumana. Keltaiset villat roikkuvat kuin räät lohduttoman vanhan miehen nenän pielessä. Ja minusta tuo rumuus on kaunista. Seison kadulla kauan ja vain katselin. Vettä sateli hitaasti ja oli jo pimeää.  Se pieni kelmeä valo heilui kadun päällä ja kaikki tuntui rauhalliselta. Haistoin vasta sahatun puun tuoksun ja minun tuli ikävä. Ikävä sitä kaikkea mikä juuri nyt ei ole lähelläni.