Pennin ajatuksia

Kasassa on satoja euroja, näiden ajatusten kanssa.
Viikonloppuna on paljon nähty ja kuultu. Musiikki on ihana asia. Se fiilis mitä siitä tulee. Välillä itkettää ja välillä naurattaa.
Ja voi pojat ja tytöt. Kaunis mies. Sen näin, ihastuin. Ihastuminen on vain niin jotain ihanaa. Se kuplinta minussa, värähtely sydämessä ja se toivo. Se herää aina. Mitään ei kylläkään tapahdu, ikinä.
Eksyin reissullani kuppilaan, minä yksin, paikka täynnä miehiä ja jalkapalloa. No kokemus se oli sekin. Kävelin yöllä yksin kotiin, oli kylmää, oli rakot jaloissa, korot, ne tappavat jalkani aina joskus, mutta silti nauroin. Se mies kameran kanssa, yöllä, kuvasi liikennemerkkiä. Jotain se siinä näki, mitä minä en. Ja silti vain hymyilin.

Tänään mietin yhtä. Mikä on, kun toisen kanssa juttu luistaa, no kaikki luistaa, niin hyvin kuin vai voi. Mutta ikinä, se ei voisi olla poikaystävä. Sanoinkin sen tänään. Kummatkin mietti hiljaa, miksi. Vastausta ei osattu antaa, mutta silti olen iloinen hänestä. Minä en halua häntä siksi, hän ei halua minua siksi ja kumpikin on tyytyväisiä, eikö se riitä.

Tähän jäin kiinni, tuntui liian tutulta.
  "aamu kuuta väijyy, lumous kohta särkyy, hyvin näyttelet sen ettet tahtois enempää. Ei kukaan muu,ei kukaan muu oo kanssasi kauniimmin, ei kukaan muu,ei kukaan muu oo mitä toivoisit."