Heräsin askeleidesi ääniin oven takana, kuuntelin ääntäsi, joka kuului vaimeana. Makaan sängyllä ja mietin. Minun pitäisi nousta, nähdä sinut vielä. Sanoa, että oli kiva taas nähdä, nähdään uudestaan..miljoonan vuodesta päästä, silloin voin taas hengittää.
Ulkona paistaa aurinko, taidan lähteä sinne. Siellä on helpompaa. En mieti mitään, lupaan sen, itselleni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti