Uusi vuosi  ja uudet kujeet, niinhän sitä ruukataan sanoa. Purin juuri matkalaukkuni, tulin viime yönä kotiin. Se oli mielenkiintoinen kotimatka. Tapasin nimittäin kotimatkalla miehen ja yöllä se pyysi minua treffeille. Lentokentät, myöhästyneet lennot, kotimatkat, joskus ne ovat ihmeellisiä. Kiukkuinen, väsynyt, surullinen ja nuutunut tyttö, teki jostain syystä vaikutuksen, niin hän sanoi.

Mutta minä en tiedä, mitä vastaisin. Tottakai pitäisi sanoa kyllä, mutta en tiedä. Ehkä ensi vuonna sitten tiedän, kunhan olen katsonut raketit, parantanut maailmaa ystävän kanssa, syönyt suklaakakkua ja juonut teetä. Tiedän, kuulostaa kovin kuivalta juhlinnalta, mutta tälläisestä minä nyt vain nautin niinä hetkinä, kuin vanha kuluu loppuun ja uusi alkaa.

Olkoon kaikilla tuleva uusi vuosi enemmän täynnä hyvää, valoisuutta ja hymyä, kuin matalaa mieltä ja tummia pilviä.