Looking up

Puolen yötä olen istunut nojatuolissani ikkunan ääressä, katsellut ulos ja nähnyt vain valkoisenharmaata pressua, se peittää ikkunani. Miettinyt elämää. Tätäkö se on, yksin öisin.

Peilistä katselin harmaata tyttöä, jonka hiukset muuttuivat kirkkaiksi ja hymy kauniiksi, punaiseksi.

Kävelin katselemaan sitä kuvaa, sen gallerian ikkunaan taas. Se missä tyttö ja poika ovat kietoutuneita toisiinsa. Jostain syystä siinä on jotain niin kaunista.