Monen monta tekstiä olen yrittänyt kirjoittaa, sanoja sanoa, mutta kaikki on jäänyt kesken, sanomatta. Minussa on asunut kiire, väsymys ja ikävä. Kaikki kun painaa päälle, ei jaksa mitään muuta kuin nukkua ne muutamat hetket surkeana, taas vain mennäkseen jonnekin, minne onkin pitänyt. Elämä on ollut hetken yhtä suorittamista, päiviä jolloin on ilta kymmenen jälkeen ollut kotona, istuttu eteisen lattialla, ollut nälkäisiä ja väsyneitä. Niinä hetkinä on mietitty etten jaksa. Mutta jaksan minä, kun ei ole muitakaan jaksamassa puolesta.

Nyt on kuitenkin hetken rauha ja ihmiset ympärillä, jotka jaksavat minunkin puolestani. Kaikki rakkaat saavat mielen pirteäksi. Ulkoilut pienten peikonpoikasten kanssa ovat parhautta. Pitkät yölliset kävelyt pakkasessa ja kuutamossa parhaan ystävän kera, mieli kevenee kummasti. Luisteleminen, se on niin kivaa, vaikka huteraa se edelleenkin on. Joulu antaa kauneintaan taas kerran, minuakaan ei enää väsytä niin paljoa ja on kovin monta asiaa jotka hymyilyttääkin.¨

Kaunista ja onnellista joulunaikaa ihan jokaiselle.