Perjantaina se meni näin. Ensin olin et täh?!?, sitten olin et ok, sitten mietin, et no mitä helevettiä ja sitten päätin etten enää ajattele mitään, antaa kaiken tapahtua niin kuin ne on tapahtuakseen. Kummalliset tuulet kuitenkin puhaltavat näinä aikoina. Viikonloppu sitten oli vieraiden aika, niidenkin jäljiltä olen edelleen yhtä kysymysmerkkiä. Joko on jotain menossa, josta minulle ei vielä kerrota mitään, tai sitten tässä maailmassa on yltiö ystävällisiä sieluja. Kummalliseen aikaa ja sattumiin kaikki tapahtuu.
Eikä riitä, että on kummalliset ajat, on myös saamattomuutta liikkeellä. Koko ajan mielessä on ajatus, että pitäisi ja pitäisi mutta mitään ei silti saa aikaiseksi. Tästä suosta kun vain pääsisi pois. Ja kaiken lisäksi, tuli eteen yllätysloma, vihaan tätä. Minun mieleni ei ollut valmis lomailemaan nyt ja turha sanoa, että pitää ottaa vain rennosti ja olla. Nyt en osaa sitä, vellon vain tässä suossa jossa pitää, mutta mitään ei tapahdu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti