Siellä tulee lunta, tuuli mouruaa, puut tekevät syviä kumarruksia, yrittävät oksillaan yltää pidemmällä ja pidemmälle. Avaan parvekkeen oven ja haistelen ilmaa. Tuoksuu talvi. Myräkkä tulee. Kiedon huovan ympärilleni, katselen ulos, toivon, että kädet kietoutuisivat ympärilleni, kylmä nenä painautuisi niskaani ja hengitys tuntuisi hiuksissani.
Suljen parvekkeen oven, katselen ikkunasta ja ajattelen, olen onnellinen kuitenkin, ilman niitä käsiäkin, lumesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti