tag:blogger.com,1999:blog-33049728290479070342023-11-15T19:11:59.809+02:00Hipaisun päässä...kaikestaHipsuhttp://www.blogger.com/profile/18191481944912874181noreply@blogger.comBlogger220125tag:blogger.com,1999:blog-3304972829047907034.post-22800184861419124032014-03-05T20:02:00.000+02:002014-03-05T20:02:41.359+02:00En enää halua olla hipaisun päässä, haluan olla kiinni tai irti, en mitään muuta tai vähempää. En halua olla enää mikään välimuoto, mikä enimmäkseen olenkin ollut. Välimuoto tyttöystävästä, hyvästä tyypistä ja kaverista, väliaikainen ja välimuotoinen, jolla ei ole mitään väliä oikeasti.<br />
Haluan olla! Ehdottomasti haluan rakastaa ja liitää, haluan tulla, tarpeen vaatiessa, rytinällä alas, kokeiltuani siipiäni. Haluan olla iloinen ja onnellinen. Haluan olla se, jolla on merkitystä, se, jota ei huomenna ole voitu unohtaa. Haluan olla se, jota ikävöidään kahden päivän päästä ja se jonka nähdessä sydämessä tuntuu hyvältä.<br />
<br />
En minä oikeasti vielä tiedä mikä olen. Mutta en enää välimuoto, se on varmaa se. Olen joko tai, ei yhtään enempää, eikä vähempää.<br />
<br />
Kiitos ja näkemiin. Tämä oli tässä ja minä jossain muualla, jonakin muuna kuin epätoivoisena tyttönä.<br />
<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe allowfullscreen='allowfullscreen' webkitallowfullscreen='webkitallowfullscreen' mozallowfullscreen='mozallowfullscreen' width='320' height='266' src='https://www.youtube.com/embed/hrzV9Th9RmY?feature=player_embedded' frameborder='0'></iframe></div>
<br />Hipsuhttp://www.blogger.com/profile/18191481944912874181noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3304972829047907034.post-61240153873132193562014-02-02T18:36:00.002+02:002014-02-02T18:36:55.580+02:00Jos edes joskuselämä menisi niin kuin leffoissa ja hyvä voittaisi, idioottikin saisi voittonsa. Rakkaus syntyisi ja olisi ja ennen kaikkea odottaisi. Tapahtuisi ihmeitä.<br />
Mutta ei kai, ei kai sittenkään, oikeassa elämässä. Sitä vaan porskutetaan tunarina loppuun saakka. Käyttämättömät hetket ovat käyttämättömiä ja sillä selvä.<br />
Ja tämä sinulle vaalea ja pitkä, juuri sinulle joka viime yönä istui siinä pöydän toisella puolella ja katseli.<br />
Kyllä minä tajusin, että hänessä on tuttua, jotain epämääräisen tuttua. Jotakin selvittämätöntä ja jotain mitä en tajunnut. Jotain mikä veti minua puoleensa.<br />
Ja tässä sängyllä maatessani tajusin, 13 tuntia liian myöhään, että minun uuden vuoden juhlinta ja hän, ne liittyvät toisiinsa.<br />
Sillä hetkellä kun hän istahti siihen eteeni, kun vilkaisin häntä, tuli tunne jostakin. Jotain epämääräistä tiesin heti, en vain oikein tiennyt mitä. Ja koko yön ja päivän asia on vaivannut minua. Kunnes tajusin.<br />
Tajusin myös sen, että taas, oikeasti taas se tilaisuus meni. Joskus kiroan oikeasti ystäviäni, niin rakkaita kun he ovatkin, niin joka kerta kun kohtaan hänet, joku ystävistäni kaipaa minua paljon ja sitten hän on hukassa.<br />
Mutta jos uskotaan kohtaloon ja hyvään, niin kolmas kerta toden sanoo. Ja voi kohtalo, anna minun olla tilanteen tasalla saman tein, eikä vuorokauden päästä vasta. Ja älä anna kenenkään ystävistäni vaipua epätoivoon tai muuhunkaan ahdinkoon juuri silloin.<br />
<br />
<br />
<br />Hipsuhttp://www.blogger.com/profile/18191481944912874181noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3304972829047907034.post-27735438688557504272013-12-08T12:17:00.001+02:002013-12-08T12:17:40.088+02:00Sinä suutut aina, jos joku kehtaa kiinnostua ja ihastua sinuun. Siinä se on, analyysi mikä sai minut pysähtymään ja miettimään minua. Teki oikeastaan aika kipeää, kun joku sanoo tuon ääneen, joku vieras, joku joka on kiinnostunut. Mutta tottahan se on, osoita kiinnostus ja sinusta tuli juuri minun pahin vihollinen. Älä ole kiinnostunut ja rakastan sinua eniten maailmassa.<br />
Ja tottakai minä suutuin, väitin vastaan ja kerroin etten siedä toista, vaikka ei se niin ole. Totuus kirpaisee aina.<br />
<br />
Tämä Marraskuu oli ehkä tämän vuoden ihanin ja kamalin kuukausi ikinä. Kuukausi jolloin mietin mitä oikeasti haluan ja missä olen.<br />
Paikka pysyy ja tietyt asiat on selviä. Nyt vain pitäisi toteuttaa se mitä haluaa, se vain on vaikeaa. On hyvin vaikea antaa edelleenkään itsestään mitään ja vielä vaikeampaa on ottaa vastaan.<br />
<br />
<br />Hipsuhttp://www.blogger.com/profile/18191481944912874181noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3304972829047907034.post-73363748861336798752013-11-06T00:28:00.000+02:002013-11-06T00:28:10.313+02:00raasta minussa<div>
Jos sinä muutat vielä tänne, se olisi ihanaa. Minulle sanotaan ja minä tiedän, ihanaa se olisi. Mutta en muuta, en vielä pysty, ei minun sieluni voi pysähtyä tähän. Ei vaikka paikka on rakkaus ja elämä, omalla tavallaan.<br />
Toinen sanoo, jos me olemme toistemme ihmiset. Voin hyvin kuvitella, että me olisimme yhdessä vielä vuonna 2057. Ja tiedättekö, niin voisin minäkin, kuvitella, että olisimme. Mutta, en vain tietä. Tässäkin on jokin mutta.<br />
Mitä pitäisi oikein tehdä, kun joku ihminen tuntuu niin väärältä ja niin oikealta, että pelottaa ottaa mitään askelia kohti.<br />
Sitten minulle sanottiin, että sinä olisit kaikki mitä haluaisin, saisin sinulta kaiken. Ja minä en halunnut antaa mitään.<br />
Minussa elää rakkauslaulu hänelle, jonka sielua en tunne, mutta jonka tiedän olevan liian lähellä. Se jonka voisin kuvitella.<br />
<br /></div>
<div>
<br /></div>
Hipsuhttp://www.blogger.com/profile/18191481944912874181noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3304972829047907034.post-30488687013561429512013-09-29T13:27:00.000+03:002013-09-29T13:27:07.112+03:00Ennen ne matkat oli pitkiä. Oli toiset kylät ja kaupungit. Oli jopa eri maat.<br />
<div>
Nyt se matka on kaksi kilometriä, eikä mikään ole muuttunut.</div>
Hipsuhttp://www.blogger.com/profile/18191481944912874181noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3304972829047907034.post-12654090225722720762013-09-22T16:55:00.000+03:002013-09-22T16:55:40.926+03:00LeikitäänVaikeita.<br />
Ollaan helppoja.<br />
Mutta ei anneta periksi.<br />
Kaikki näkee sen, mitä ei haluta ja halutaan.<br />
<br />
Yöt soitellaan, kännistä ikävää.<br />
Päivät esitetään kylmää ja kankeaa.<br />
Ehdotellaan, vitseillään ja ollaan hankalia.<br />
<br />
On ikävä ja on hyvä.<br />
Luuletko etten sunnuntaisin makaisin vieressäsi.<br />
Luulen ettet olisi iltaakaan ilman minua.<br />
<br />
Mutta kun periksi ei anneta. Kumpikaan ei aloita eikä myönnä.<br />
Kumpikin etsii laastaria ja leikkii.<br />
Kumpikin tietää mitä toinen haluaa.<br />
Mutta silmä silmästä, eikä kumpikaan voi voittaa, ei ennen kuin periksi antaa, edes toinen.<br />
<br />
<br />
<br />Hipsuhttp://www.blogger.com/profile/18191481944912874181noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3304972829047907034.post-40133734938500660932013-09-08T21:34:00.001+03:002013-09-08T21:34:40.922+03:00Siitähän se hyvin pitkältä johtuu.. mun elämä täällä, sun siellä.Siinä se on.<br />
Viikot erottaa ja antaa aikaa. Aikaa tajuta asioita.<br />
Kyllähän tässä on itketty ja mietitty. Mutta tosiasiat eivät muutu, ei vaikka toisesta tykkää hurjasti.<br />
Siinä kuin makasimme sängyssä, vierekkäin ja puhuimme. Kumpikin tiesi, kuitenkin missä mennään.<br />
Jos elämä olisi toisin, mekin ehkä olisimme.<br />
Minä ymmärrän sen, että hän halusi suhteen, sellaisen, erilaisen kuin minä. Ja hän ymmärsi, että minun siipiäni hän ei voi, eikä halua katkaista.<br />
Hän puhui siitä toisesta, sellaisesta sopivasta ja minua ei enää itkettänytkään, etten se ollutkaan minä. Ja minä puhuin siitä, kuinka minussa on ne kaksi elämää, jotka ovat rakentaneet minusta sellaisen, joka tarvii siipiään.<br />
Vaikeaa on kun tietää sopivansa siihen kainaloon hyvin. Ja hän tietää nukkuvansa parhaiten vieressäni. Ja kun opin rakastamaan sitä mieltä ja näkemään sen kauneuden. Ja hän näki minut, minuna.<br />
<br />
Mutta, ehkä aika ja paikka on kuitenkin parempi toisille, kuin meille tässä ja nyt. Ja onni onkin nurkan takana jossain muualla.<br />
<br />
<br />
<br />Hipsuhttp://www.blogger.com/profile/18191481944912874181noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3304972829047907034.post-35745330330126614432013-08-20T13:35:00.002+03:002013-08-20T13:35:58.077+03:00On oikeasti menossa loppukesän paras aika, loma, ystävät ja kaikkea kivaa, päivisin. Mutta edelleenkin yöt valvon ja mietin vain tätä vinksallaan olevaa elämää, vaihteeksi. Riudun ja roukuan minkä kerkeän, tyhjille seinille.<br />
Ehkä jos vaan tunnustaa, että on ihastunut. Ihan hemmetin ihastunut. Ja sitten se vain menisi ohi.<br />
<br />
Tiedättekö, kun on ihastunut turhaan. Kipeästi ja sillälailla kun vannoin etten ihastu. Ihastuimpas kuitenkin. Ja ihmiseen joka ei ole sitä tyyppiä, sitä jonka se edes piti olla. Sopiko se niihin luotuihin raameihin, ei todellakaan. Meni ohi niin että hurahti, oli vääränlainen jo heti alussa ja tuntui väärältä. Muistan kyllä keväällä kun ajattelin, että mikä idiootti tämäkin taas on.<br />
<br />
En edes tiedä missä kohtaa aloin ajattelemaan toisin. Ehkä siinä, kun seisoin hänen edessä ja kuuntelin paasausta kuinka väärä ja epäsopiva minä olen mihinkään. Aloin ajattelemaan, että kuinka oikea hän onkaan. Ehkä siinä kohtaan kun teot oli muuta kuin sanat. Ehkä jokaisen kohtaamisen lopussa, kuin päätin, että tämä on viimeinen kerta. Ja ehkä se nyt onkin.<br />
Missä se kuuluisa selkäranka on silloin kuin sitä kipeimmin tarvitsee. Missä se hemmetin ylpeys on silloin kuin toinen soittaa ja kysyy, että nähdäänkö. Ei nähtäis.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Hipsuhttp://www.blogger.com/profile/18191481944912874181noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3304972829047907034.post-57304972929339809242013-08-18T12:32:00.002+03:002013-08-18T12:32:53.194+03:00Kuka päästäisi linnun häkistä, jos se ei osaa lähteä, vaikka ovi on avoinna.<br />
Kuka saisi sen uskomaan, että vapaus on parempi, kuin tuhat rikkinäistä vuotta häkissä.<br />
Kuka saisi sen luopumaan tutusta ja nähdystä ja tarttumaan unelmaan.<br />
Kuka saisi sen luottamaan itseensä ja tulevaisuuteen, siihen unelmaankin.<br />
Kuka antaisi sen rakastaa itseään, niin kuin se rakastaisi toisia.<br />
<br />
Hipsuhttp://www.blogger.com/profile/18191481944912874181noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3304972829047907034.post-61107378441683803962013-08-10T22:37:00.000+03:002013-08-10T22:37:52.026+03:00Minä päästin irti, annoin olla.<br />
<div>
Annoin toisen lentää pois, vaikka kipeää se tekeekin.</div>
<div>
Joskus mietin, miksi nostan aina kädet ylös ja lakkaan.</div>
<div>
Miksi en syyttelisi ja anelisi. Miksi en vaatisi.<br />
Ja raivoaisi.</div>
<div>
Tärkeintä on näyttää tyyneltä ja toivottaa onnea.</div>
<div>
Näyttää kun ei sattuisi.</div>
<div>
Ja kenen onnea. </div>
<div>
Itse kun murenee ja räytyy.</div>
<div>
Ja jäätyy.<br />
Sitten sitä ajattelee, kyllä tämä tästä.<br />
Että joku jossakin.<br />
Ja siltikin vereslihalla itkee yksin.<br />
Mutta toivoo kuitenkin.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
Hipsuhttp://www.blogger.com/profile/18191481944912874181noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3304972829047907034.post-88080263261905176552013-08-06T22:22:00.003+03:002013-08-06T22:22:47.040+03:00Jos särkyminen olisi sallittua,<br />
hajoaisin tuhansiksi pirstaleiksi<br />
ja leijuisin tuulien mukana pois.<br />
<br />
Jos voisin unohtaa,<br />
unohtaisin hänet juuri nyt.<br />
Unohtaisin kaiken sen ruman,<br />
mutta ennen kaikkea sen kauniin,<br />
sen joka kipuilee minussa.<br />
<br />
Jos joku rakastaisi minua,<br />
minä rakastaisin takaisin.<br />
Lupaisin pitää kädestä kiinni,<br />
olla vahvana ja heikkona vieressä<br />
vaikka elämä pelottaisi.<br />
<br />
<br />Hipsuhttp://www.blogger.com/profile/18191481944912874181noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3304972829047907034.post-16887898521344079742013-08-05T21:14:00.000+03:002013-08-05T21:14:36.928+03:00sinä olet niin kiltti<div style="text-align: left;">
..ja hemmetti vieköö niin olenkin. Tänään se otti päähän kovasti, mutta silti, silti vain toivon hyvää ihan jokaiselle, kuitenkin.</div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
Paras ja ihanin pieni kaveripoika lähtee pois täältä ja minun on jo nyt, vaikka tänäänkin oltiin yhdessä, ikävä. Haluaisin sen hemmetti soikoon jäävän tänne, minua varten. Ja silti toivon, että kaikki menee hänellä hyvin ja unelmat toteutuvat, hän pääse sinne minne haluaa. Tänään pojalla oli epävarma olo muutoksesta, minä jaksoin hymyillä ja vakuuttaa, että kaikki menee oikeasti hyvin, koska minä uskon siihen.</div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
Jotenkin tuntuu, että kaikki hyvä lipsuu minusta vain pois päin, vaikka eihän tässä nyt kukaan mihinkään loputtomaan katoa, mutta huonot hetket vain maksimoivat kaiken.</div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
Ja jotenkin pisteenä i.n päälle, kesäkissa ilmoitteli, että sillä on treffit. Ja se on hyvä. Tyyppi on mahtava ihminen kaikin tavoin ja toivon hänelle hyvää. Mutta silti minun hyvyyttä koeteltiin tässäkin. Hetken halusin vain juosta tuonne kallion päälle ja huuta kaikki raivo ulos. Raivo siitä, että kukaan hyvä ei pysy minussa ikinä. </div>
<div style="text-align: left;">
Vaikka pysyyhän ne, erilailla vain kuinka itse ehkä haluaisin.</div>
Hipsuhttp://www.blogger.com/profile/18191481944912874181noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3304972829047907034.post-50203181645710541942013-08-04T12:51:00.002+03:002013-08-04T12:51:29.489+03:00Miksi ne eivät ole koskaan sinua varten, ne joiden kohdalla sinä henkäiset syvään ja olet myyty. Joissa joku sykkii sinuun. Ensin se oli se pitkä ja laiha. Sen sormet olivat niin taitavat. Hymykin kaunis. Ja se soitti. Se soitti jäästä ja tulesta ja jääkarhukuninkaista.<br />
Sitten se toinen, se luki valkoinen paita päällä runoja. Sen kädet tärisivät jännityksestä ja se oli mahtava. Sen iho oli täynnä kuvia ja se joi ja joi. Ja minä olin myyty.<br />
<br />
Ja minä rakastin taas hetken, miettimättä sitä eilistä ja ajattelematta huomista. Istuin kaduilla, kuuntelin musiikkia ja katselin ihmisiä. Juttelin hyvän tytön kanssa elämästä ja miehistä ja nautin hetkestä.Hipsuhttp://www.blogger.com/profile/18191481944912874181noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3304972829047907034.post-23332157730743385572013-07-23T22:03:00.001+03:002013-07-23T22:03:58.876+03:00Reissussa rähjääntyy. Reissussa on onnellinen.<br />
Rantasaunan portailla istuessa, juoden valkoviiniä pullosta ja katsellen tyyntä järveä. Sitä onnea oli hetkessä. Ikäväkin tuli, mutta ikävähän vain tarkoittaa, että edes tuntee jotain.<br />
Hyvän ystävän seurassa, teetä tarjolla. Voi puhua toiselle kaiken, keskellä metsää. Naamioimme sen marjojen poiminnaksi, oikeasti istuimme mättäällä, puhuimme ja söimme suklaata. Rakkaus on vaikea asia ja katoavaista.<br />
On hyvä käydä ihmisten luona, joille kelpaa. Kotiin tulin, odotti minua taas viesti. Et kelpaa. Miksi edes yritän kelvata, kun kerran en.<br />
<br />Hipsuhttp://www.blogger.com/profile/18191481944912874181noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3304972829047907034.post-35280664640946318932013-07-20T23:52:00.001+03:002013-07-20T23:52:19.671+03:00Että minun on ikävä, kummallinen ikävä. En tiedä mitä sekin tarkoittaa, mutta tahtoisin sen nukkuvan vieressäni nyt. Nyt kun se on mahdotonta. <div>Haluaisin herätä yöllä siihen ahdistukseen, että joku hengittää minun kanssani samaan tahtiin ja joku nukkuu minussa kiinni. Ja ahdistua siitä, että mitä jos kukaan ei enää koskaan tunnu yhtä hyvältä siinä vieressä.</div><div>Ja haluaisin herätä aamulla siihen, että joku etsii minua viereltään, että joku vetää minut kainaloonsa ja sanoo, että minun vieressä on hyvä nukkua ja painaa suukon otsalleni. </div><div><br></div><div>Enkä minä tiedä, onko tämä nyt sitten painajaista vai hyvää unta. Mutta joskus se on unelmaa.</div>Hipsuhttp://www.blogger.com/profile/18191481944912874181noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3304972829047907034.post-86534075900452421742013-07-17T21:18:00.000+03:002013-07-17T21:18:27.535+03:00<br />
Ajattelin, ettei tämä voi vain mennä näin, että viikonloput hillun onnessani ja viikot raivoa ja ryömin epätoivon ojissa, koska kaikki on sekaisin. Minä joka en sano mitään, päätin sanoa. Päätin sanoa paljon ja kysyäkki. En tietenkään kaikkea, mutta paljon semmoista, mitä en vain ymmärrä.<br />
<br />
Ja kaikki on jotenkin selkeää nyt, tiedän missä mennään. Ja se pirun hankala, omituinen ja kaikkea mahdollista kesämies tietää missä mennään.<br />
<br />
Paitsi, että tottakai, silloin kun ahdistus on suurin, minä teen sen minkä ikinä osaan parhaiten. Karkaan hetkeksi pois. Taas lähden reissuun, yksin, nuolemaan haavojani. Otan kuitenkin sen aikalisän vaikka selkeämpää onkin.<br />
<br />
<br />
<div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
</div>
Hipsuhttp://www.blogger.com/profile/18191481944912874181noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3304972829047907034.post-27588588002914694452013-07-07T11:57:00.001+03:002013-07-07T11:57:19.336+03:00Minä. Olen. Tässä.<div><br></div><div>Näetkö !</div><div><br></div><div>Et. Sitten en enää ole siinä.</div><div><br></div><div>Ymmärrätkö.</div><div><br></div><div>Minua ei enää ole. Sinulle.</div>Hipsuhttp://www.blogger.com/profile/18191481944912874181noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3304972829047907034.post-71972608457569358622013-06-29T16:02:00.001+03:002013-06-29T16:02:46.683+03:00Suloista ja katkeraa<div>Parit jotka istuvat kahvilassa vierekkäin. Varsinkin vanhemmat parit, sellaiset elämän jo rakastaneet, mutta vielä on jäljellä niin paljon.</div><div><br></div><div>Herätä siihen, että toinen pitää sinun kädestäsi kiinni.</div><div><br></div><div>Toisen huoli, osasiko laittaa aamuteehesi tarpeeksi maitoa.</div><div><br></div><div>Oltuasi toiselle ilkeä, toinen kuitenkin kysyy, oliko sinulla kivaa eilen.</div><div><br></div><div>Kauniit ja nuoret parit, jotka suutelevat ja halaavat hyvästeiksi pysäkeillä ja asemilla.</div><div><br></div><div>Se että toinen haluaa saattaa toisen töihin.</div><div><br></div><div>Kukkakaupan tyttö, jolla on aina kukkia, mutta kukaan ei koskaan tuo niitä hänelle.</div><div><br></div><div>Se että ystävät auttavat tietämättäänkin sinua. juuri kun sinulla on synkkä hetki, he haluavat raahata sinut mukanaan juhlimaan elämää.</div><div><br></div>Hipsuhttp://www.blogger.com/profile/18191481944912874181noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3304972829047907034.post-70764800301042789422013-06-22T14:49:00.001+03:002013-06-22T14:49:50.893+03:00Hetken onnellisuutta, heräät aamulla kahvin tuoksuun, kurkkuleipä valmiiksi tehtynä kahvinkupin vieressä. Makaat sohvalla, kuuntelet musiikkia ja katselet hieman sateista mökkimaisemaa, on niin rauhallista. <div>Paitsi minun sisälläni. Tiedän saaneeni siipeeni taas, sillä tavalla se sattuu. Lupasin olla ihastumatta, rakastamatta, haluamatta mitään, mutta silti syöksyin tunteeseen, vaikka kielsin kaiken ääneen ja uskoin siihen, hetken. Kukapa ei uskoisi hyvään, kun sinuun on kietoutunut aamuisin joku josta pidät, kukapa ei tahtoisi sitä lisää, koska se hetki tuntui hyvältä ja oikealta. Ja siltiki vaikka tiesin etten kelpaa, ajattelin tyhmyyttäni, ehkä kuitenkin. Mutta eihän koskaan ole olemassa mitään ehkä kuitenkin, on vain joko kyllä tai ei, ei muuta.</div><div><br></div><div>Täällä minä korjaan itseäni, ystäväni mökin sohvalla, rauhallisuuden tyys'sijassa. Minusta välitetään, vaikka en jaksa puhua kuin tyhjänpäiväisyyksiä ja olla. En vielä pysty kertomaan ja myöntämään kuinka sotkin itseni vaikka toisin väitin.</div>Hipsuhttp://www.blogger.com/profile/18191481944912874181noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3304972829047907034.post-64776787067902514832013-06-18T00:10:00.000+03:002013-06-18T00:10:30.857+03:00Jos lopettaisi olemasta onneton toisen suhteen ja nauttisi kaikesta muusta. Minä kun en voi toisen tunteille ja epävarmuudelle yhtään mitään. Jos ihminen etsii jotain minkä raameihin minä en mahdu, sitten se on niin. Vaikka se tekee minuun kipeää, mutta sellaistahan se on, kun jostakusta pitää vain liikaa. Mutta kun tuntee jotain, vaikkakin kipua, tietää että sitä elää kuitenkin.<br />
<br />
Voisin kertoa sen sijaan, miksi tänään olin onnellinen. Koska on kesä, se on parasta aikaa, aurinko saa kaikesta kaunista. Tänään kylläkin pidin siitä kun vettä satoi, kaikki kastui, olin kuin uitettu koira. Ja eniten pidin siitä, kuin sain ison kauniin kupin, jonka nimi on piilopaikka. Se kuvasi minua ja tarpeitani juuri nyt. Istuin ikkunan ääressä, palelin ja join teetä, olin piilopaikassani.<br />
<br />Hipsuhttp://www.blogger.com/profile/18191481944912874181noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3304972829047907034.post-7251797369111139922013-06-16T16:54:00.001+03:002013-06-16T16:54:16.097+03:00Miksi sitä ei vain voi sanoa sitä mitä ajattelee. Miksi sitä pitää uskoa mitä toinen sanoo ääneen, eikä sitä mitä hän antaa ymmärtää teoillaan. Miksi sitä pitää esittää vahvaa ja kovaa, vaikka tekisi mieli juosta toisen luo, pitää vain kiinni ja halata.<div>
Miksi se ikävä tulee, vaikka vakuutit toiselle ettei sinun tule ikävä. Ja miksi sitä sittenkin haluaa kaiken, vaikka ei tiennyt haluavansa mitään.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe allowfullscreen='allowfullscreen' webkitallowfullscreen='webkitallowfullscreen' mozallowfullscreen='mozallowfullscreen' width='320' height='266' src='https://www.youtube.com/embed/O7l2bp5TXIU?feature=player_embedded' frameborder='0'></iframe></div>
<div>
<br /></div>
Hipsuhttp://www.blogger.com/profile/18191481944912874181noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3304972829047907034.post-69069149432557627472013-06-02T17:43:00.000+03:002013-06-02T17:43:23.282+03:00Aamujen kauneutta on istua portailla toisen vieressä ja olla vain. Kuunnella kuin toinen puhelee ja polttaa tupakkia. Nojata päätä häneen, hieroa poskea pehmeään aamutakkiin, nuuhkia toisen tuoksua. Yrittää heräillä ja ymmärtää kuinka kaunista kaikki onkaan.<div>
<div>
Kaikki on sovittu, puhuttu ja päätetty aikaisemmin ja sitten hän kysyy, että tuleeko tästä mitään. Ja minä en osaa vastata mitään. Olen vain hiljaa ja katselen niitä peltoja siinä takapihalla ja mietin, että miksi en taas ymmärrä mitään.</div>
</div>
Hipsuhttp://www.blogger.com/profile/18191481944912874181noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3304972829047907034.post-10950330552623587282013-05-31T23:30:00.000+03:002013-05-31T23:30:50.033+03:00Miksi olla onnellinen on aina niin paljon vaikeampaa kuin olla onneton.<br />
<br />
<br />Hipsuhttp://www.blogger.com/profile/18191481944912874181noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3304972829047907034.post-27162946930057666092013-05-25T10:34:00.000+03:002013-05-25T10:34:43.452+03:00Ja minä halusin sitä niin paljon. Niin paljon, että otin askeleen, toisenkin kohti. Avasin oviakin ja olin valmis. Minä halusin sitä oikeasti niin paljon kuin pienet peikkolapset voivat jotain haluta. Se oksetti ja pelotti, mutta minä olin valmis siihen, niin valmis kuin vain olla voin. Ja sitten, kukaan ei muu ei enää ollutkaan valmiina mihinkään.<br />
Ja niin, kerran taas totean, enkä varmasti edes viimeistä kertaa, että antaa olla. Minä en halua enää mitään.Hipsuhttp://www.blogger.com/profile/18191481944912874181noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3304972829047907034.post-89935914513756284722013-05-08T09:49:00.001+03:002013-05-08T09:49:06.934+03:00Ensin on ettei ole mitään, sitten on kaikki. Sitten iskee se kun kaikki pelottaa ja on liian nopeaa. Nyt on katkos yhteydenpidossa ja minä istun lentokentällä. Tämä reissu kyllä oli tiedossa, mutta se tuli hyvää aikaan. Juuri silloin kun se paniikki iski. <br />
Voi kun sitä ihminen osaisi hypätä tunteeseen ja siihen hetkeen. Mutta kun ihastuu, iskee heti perään se paniikki itsensä luopumisesta. Miksi se vapaus on niin kallista ja silti se yksinäisyys vaivaa. Ja miksi kun tulee yksi vastaan, sen jälkeen on monta hyvää jonossa. Ja miksi se haluaminen on niin vaikeaa.Hipsuhttp://www.blogger.com/profile/18191481944912874181noreply@blogger.com0